maanantai 17. maaliskuuta 2014

Maanantai..

Työt alkaakin hallinnollisista syistä vasta 1.4. joten nyt vietän kotona vielä kaksi ylimääräistä viikkoa. Yhteensä siis lomailen kuukauden verran, ei passais valittaa mutta kummasti sitä jo kaipaa arkeen enemmän rytmiä. Hyväähän tässä lomassa on paljonkin, saa rentoutua ja tehdä asioita, joita on kaivannut viimeiset kuukaudet. Kuten kokkaamista, neulomista, lukemista, ystävien tapaamista, pyöräilyä ja lenkkeilyä.

Lisäksi saan "listalla" olleita asioita hoidettua, kuten hammaslääkärillä käynti ja veroilmoituksen tekeminen. Vaikkakin tänä vuonna sain Justinin houkuteltua kaikinpuolin pätevään ratkaisuun, eli ulkopuolinen asiantuntija täyttää meidän veroilmoitukset. Herättiin asiaan vaan vähän myöhään.. veroilmoitus pitää palauttaa ennen 1.4. ja se heppu tulee meillä käymään 25.3. kun ei ollut aiemmin vapaita aikoja. Tuo veroviidakko on kyllä aikamoista kahlaamista täällä(kin) ja varsinkin kun kielitaito sen osalta on ihan olematon. Vaikka osaan päivittäisiä juttuja hoitaa hyvin, niin kaikki eläkkeisiin, vakuutuksiin ja veroasioihin liittyvät kirjeet on täyttä hepreaa.

Viime vuonnahan sain joskus toukokuussa kirjeen, että saisin vielä veronpalautuksia vuodelta 2011 kunhan vaan täyttäisin tarvittavat lomakkeet. Täytin parhaan kykyni mukaan netin kautta lomakkeet ja odottelin pari kuukautta. Sitten tuli uusi kirje (ehkä syys-lokakuussa?) että täyttämiäni tietoja ei ole voitu käsitellä ja että joudun täyttämään uudestaan paperiversion. Yritin ottaa siitä tolkkua, mutta lopulta Justin ja sen veli Tom täytti sen niiden tietojen perusteella jotka annoin. Vieläkään en ole kuullut sieltä mitään eikä ole veronpalautuksia näkynyt tilillä. Pitäis varmaan soittaa ja kysyä, että mitä kuttua? Kummasti ei vaan yhtään houkuttele soittamaan ne kaikki kauhutarinat, joita olen täkäläisestä verovirastosta kuullut, niiden olemattomasta asiakaspalvelusta ja siitä, että kieltäytyvät puhumasta englantia. Itselleni tuolla vuodella 2011 ei ole kyllä mitään merkitystä, mutta toivottavasti se ammattilainen hoitaa viime vuoden veroasiat mallikkaasti, niin ettei niistä aiheudu sen enempää päänvaivaa.

Tosin lievää päänsärkyä aiheuttaa Justinin äiti tämän veroasian tiimoilta. Kuulemma kun veroja voi saada takaisin kaikista sairastamiseen liittyvistä kuluista, jos ne ylittävät tietyn summan vuodessa. Eli käytännössä myös matkakuluista jos on mennyt lääkärille tai sairaalaan, mutta eihän kukaan sellaisia seuraa vaan niistä pitää itse pitää kirjaa.. ja sitten kun on vuoden pitänyt kirjaa kaikista asiaan liittyvistä kuluista, niin voi laskeskella että mitkä on kokonaiskulut ja ylittääkö ne sen tietyn summan jne jne. Ymmärrän että tämä kaikki voi olla erittäin olennaista esimerkiksi pitkäaikaissairaille, joille esimerkiksi lääkärikulut on suuri osa arkea mutta ns. tällaiselle tavalliselle pulliaiselle, joka sairastaa flunssaa kerran pari vuodessa ja kävi sairaalassa viime vuonna vain koska viisaudenhampaat poistettiin nukutuksessa, niin en näe kauheasti järkeä. Justinin äiti tottakai sanoo, että onhan se iso työ (pitää kaikesta kirjaa), mutta kyllähän se kannattaa jos vaan jotain takaisin saa. Samaan syssyyn olen nyt viimeisen puolen vuoden aikana kuullut ainakin 20 kertaa siitä, kuinka saan ison osan matkakuluista takaisin siltä ajalta kun olin töissä Amsterdamissa, koska kuljin junalla ja verovirasto haluaa tukea julkisen liikenteen käyttöä. Jaapadaaba, tottakai sinne verolomakkeeseen nämä tiedot täytetään ja lisään mukaan kuitit siitä mitä olen maksanut, mutta olen enemmän tyyppiä, että olen jo kertaalleen sen maksanut, joten that money is already gone, don't worry about it. Joten jos nyt jotain veronpalautuksia tulee, niin ihan kiva mutta en suunnitele elämääni sen mukaan, mitä aion tehdä niillä tonnin veronpalautuksilla.. toisin kuin jotkut muut... Ach, saan anopista niin päänsäryn kun se jaksaa hössöttää ihan kaikesta. Se siitä taas, piti vähän avautua :)

Mutta palatakseni tuohon alkuun, niin kaipaan päiviini enemmän tekemistä. Ja varsinkin sellaista organisoitua tekemistä. Että olisi joka päivälle joku meno, joka vaatisi suihkun, meikkiä ja siistit vaatteet. Kamalaa sanoa ääneen, mutta taidan jo kaivata töihin! Tästä vedettäköön johtopäätös että 2 viikon loma on enemmän kuin tarpeeksi akkujen lataamiseen, täydelliseen irrottautumiseen ja rentoutumiseen. Varsinkin nyt kun on maanantai ja ulkona ei edes paista aurinko, niin voisin ihan hyvin olla toimistossa. Noh, 2 viikkoa menee varmasti nopeasti.. varsinkin kun tämän viikon lopulla on aihetta juhlaan :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti